Kunnanhallitus
Esityslista 02.06.2025/Asianro 21

Kh 02.06.2025     

172/00.00.01/2025  

Valmistelija toimistosihteeri Anu Vähälä, hallintojohtaja Päivi Huhtala

Käräjäoikeuden lautamiehistä säädetyn lain (jäljempänä lautamieslaki) 3 §:n

(22.12.2019/11) mukaan käräjäoikeuden lautamiesten lukumäärän vahvistaa

Tuomioistuinvirasto. Jos käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluu useampia kuntia,

Tuomioistuinvirasto vahvistaa kunkin kunnan alueelta valittavien lautamiesten

määrän ensisijaisesti kuntien henkikirjoitettujen asukkaiden lukumäärän suhteessa.

Jokaisesta kunnasta on kuitenkin valittava vähintään yksi lautamies.

Ennen lautamiesten määrän vahvistamista tai muuttamista käräjäoikeudelle ja

käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvalle kunnalle on tullut varata tilaisuus antaa

asiassa lausunto.

Lukumäärää arvioitaessa on tullut ottaa huomioon lautamieskokoonpanossa

ratkaistavien asioiden määrän kehittyminen. Kunnasta valittavien lautamiesten

tulee mahdollisimman tasapuolisesti edustaa kunnan väestön ikä-, elinkeino-,

sukupuoli- ja kielijakaumaa.

Lautamieslain 7 §:n mukaan käräjäoikeuden laamannin tulee huolehtia siitä, että lautamiehet osallistuvat käräjäoikeuden istuntoihin vuorojärjestyksessä.

Maaoikeuden puheenjohtaja kutsuu maaoikeuden jäseniksi lautamiehet yhdestä tai useammasta käräjäoikeudesta, jonka tuomiopiirissä kysymyksessä olevan toimituksen kohteena oleva alue, raja tai osa siitä on. Erityisestä syystä

maaoikeuden jäseniksi voidaan kutsua myös käräjäoikeuden tuomiopiiriin

maaoikeusasioissa kuuluvan muun käräjäoikeuden lautamiehet.

Lautamies, joka on kalenterivuoden aikana ollut mukana istunnossa 20 päivänä, ei sinä kalenterivuonna saa enää osallistua istuntoon, ellei ole kysymys saman asian käsittelyn jatkamisesta.

Lausuntojen perusteella Tuomioistuinvirasto on lautamieslain 3 §:n nojalla

muuttanut päätöstään 16.6.2021 muualla kuin Ahvenanmaan maakunnassa

toimitettujen kunnallisvaalien jälkeen valittavien uusien lautamiesten

lukumääristä.

Lautamiesten lukumäärää on tarkistettu pääosin käräjäoikeuksissa käsiteltävien asioiden kehittymisen ja niiden edellyttämän lautamiestarpeen perusteella.

Lautamieskokoonpanossa käsiteltävien asioiden määrään on vaikuttanut edelleenkin käräjäoikeuksien ratkaisukokoonpanojen muutos, joka tuli voimaan 1.1.2009. Lisäksi lautamieskokoonpanossa käsiteltävien asioiden määriin on vaikuttanut ns. kirjallinen menettely, jossa tuomari ratkaisee asian kansliassa syytetyn suostumuksin. Vuosina 2021-2024 noin viidennes kaikista rikosasioista ratkaistiin kirjallisessa menettelyssä.

Tuomioistuinviraston päätös perustuu pitkälti käräjäoikeuksilta saatuihin

lausuntoihin uusien lautamiesten lukumäärästä. Käräjäoikeuksilla itsellään on

paras tuntuma uusien lautamiesten lukumäärästä, joka takaa tuomioistuimen

toimintavarmuuden ja toisaalta valittavien lautamiesten istuntotuntuman

säilymisen.

Siten lautamiehiä on valittava yhteensä 1279 (määrä sisältää Ahvenanmaan

käräjäoikeuden lautamiehet yhteensä 40). Vuonna 2021 lautamiehiä valittiin

vastaavasti 1303. Päätöksessä on otettu huomioon Pertunmaan ja Mäntyharjun kuntaliitos 1.1.2025.

Lautamieslain 4 §:n mukaan kunnanvaltuusto valitsee lautamiehet

kunnanvaltuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi. Nykyisten lautamiesten

toimikausi päättyy, kun kunnan valtuustot ovat valinneet uudet lautamiehet ja

valinnat ovat tulleet lainvoimaisiksi.

Lautamiesten asemaan liittyviä kannanottoja

Tuomioistuinvirasto kiinnittää valtuustoryhmien ja lautamiesehdokkaiden

huomiota eräisiin kannanottoihin ja seikkoihin, jotka ovat aika ajoin nousseet

esiin lautamiesjärjestelmän toimivuutta ja uskottavuutta arvioitaessa.

Lautamiesten asemaan liittyviä kannanottoja

Tuomioistuinvirasto kiinnittää valtuustoryhmien ja lautamiesehdokkaiden

huomiota eräisiin kannanottoihin ja seikkoihin, jotka ovat aika ajoin nousseet

esiin lautamiesjärjestelmän toimivuutta ja uskottavuutta arvio

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on käsitellessään valtioneuvoston

oikeuskanslerin kertomusta oikeuskanslerin virkatoimista ja lain noudattamista

koskevista havainnoista vuodelta 1994 käsitellyt myös lautamiesjärjestelmää.

Perustuslakivaliokunta on 5.6.1996 antamassaan mietinnössä (PeVM 3/96)

ottanut kantaa useisiin lautamiesjärjestelmää koskeviin seikkoihin, mitkä

kannanotot ovat edelleenkin ajankohtaisia ja syytä saattaa valtuustojen ja

valtuustoryhmien sekä lautamiesehdokkaiden tietoon.

Perustuslakivaliokunta toteaa muun muassa seuraavaa: "Lautamiesten

valinnassa tulee korostaa lautamiehen tuomarintehtävää. Lautamies ei ole

poliittisella valtakirjalla toimiva kunnallinen luottamushenkilö, vaan hänen

tulee olla riippumaton. Valtuustoryhmillä on tämän suhteen erityinen vastuu.

Sama koskee sitä, että lautamiehiksi valittavat ovat valmiita toimimaan

tehtävässään koko kauden. Ottaen huomioon lautamiehen tehtävän ja

aseman tuomioistuimen jäsenenä puolueiden ei pidä vaatia lautamiehiksi

valittavilta sitoumuksia ns. puolueveron maksamisesta istuntopalkkiostaan."

Lautamiestehtävän luonne

Lautamiehen tehtävää ei voida pitää kunnallisena luottamustehtävänä, vaikka

valtuusto valitsee lautamiehet. Perustuslain mukaan tuomiovaltaa käyttävät

itsenäiset ja riippumattomat tuomioistuimet.

Lautamiehet, joilla on yksilöllinen äänioikeus, ovat tuomioistuimen jäseniä ja

toimivat tuomarin vastuulla. Näin ollen tehtävä on pikemminkin valtiollinen

luottamustehtävä, jonka hoitamisesta maksettavat kustannukset

(istuntopalkkio, ansionmenetyskorvaus ja matkakustannukset) suoritetaan

valtion varoista.

Lautamiehen tehtävä eroaa kunnallisista lautakunnan jäsenyyksistä ja eräistä

muista kunnallisista luottamustehtävistä siinäkin suhteessa, että

tuomioistuimen istunnot alkavat yleensä aamulla kello 9.00 ja istuntoja

jatketaan niin pitkään, että kaikki istuntopäivälle haastetut jutut saadaan

käsitellyksi. Lautamiehen tehtävä edellyttää siis varautumista koko päivän

kestävään istuntoon. Erityisesti laajoissa rikosasioissa lautamiesten tulee

varautua olemaan läsnä useampana päivänä peräkkäin.

Lautamiesten istuntovuoroista sopiminen edellyttää tällaisissa tapauksissa

käräjäoikeuden ja lautamiesten keskinäistä yhteydenpitoa riittävän ajoissa,

jotta lautamiehet voisivat varautua istuntoihin.

Esteellisyyskysymyksistä

Tuomioistuinten jäsenten esteellisyyskysymyksiin kiinnitetään nykyään

huomattavan paljon huomiota. Esteellisyyttä koskevat säännökset on

uudistettu syyskuussa 2001 voimaan tulleella lailla. Mainittu lain muutos ja

Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen kannanotot ovat merkinneet sitä, että

esteellisten piiri on laajentunut. Vakiintunut periaate on, että tuomioistuimen

on paitsi oltava puolueeton myös näytettävä puolueettomalta.

Käytännön kokemukset ovat osoittaneet, että esteellisyyskysymykset ovat

usein ajankohtaisia erityisesti silloin, kun lautamiehinä on esimerkiksi

kunnanhallituksen tai kuntayhtymän hallituksen jäseniä.

Tuomioistuinviraston näkemyksen mukaan merkittävässä asemassa olevien

kunnallisten luottamushenkilöiden tai kansanedustajien valitsemiseen

lautamieheksi tulisi suhtautua pidättyväisesti.

Lautamiesten valintaan liittyviä kysymyksiä

Lautamiesten valinnan osalta Tuomioistuinvirasto kiinnittää huomiota

lautamieslain 2 §:ään kokonaisuudessaan. Sen ensimmäinen momentti

kuuluu seuraavasti: "Lautamiehen tulee olla käräjäoikeuden tuomiopiiriin

kuuluvassa kunnassa asuva Suomen kansalainen, joka ei ole konkurssissa,

jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu ja jota on pidettävä sopivana

toimimaan lautamiehenä."

Siten lautamieheksi ei voida valita henkilöä, jota ei ole pidettävä sopivana

tehtävään. Sopivaisuuden arviointi saattaa olla hankalaa, mutta säännöksellä on ajateltu suljettavan lautamiestehtävän ulkopuolelle henkilöt, joilla on esimerkiksirikosrekisterimerkintöjä tai jotka ovat syyllistyneet toistuvasti vähäisempiin rikoksiin. Sopivaisuuden arviointi edellyttää yleensä ehdokkaan kokonaisvaltaista arviointia, jonka lopputuloksena tulisi olla johtopäätös siitä, että asianomaisenhenkilön valinnalla ei horjuteta tuomioistuinta kohtaan tunnettua luottamusta.

Valtuustoryhmällä tai valtuustoilla ei kuitenkaan yleensä ole mahdollisuutta

selvittää tällaisia tietoja ja sen vuoksi lautamiesehdokkaiden tietoon tulisi saattaa edellä mainittu kelpoisuusvaatimus. Näin erityisesti sen vuoksi, että

käräjäoikeudet yleensä selvittävät lautamiehiksi valittujen rikosrekisteritiedot.

Lautamieheksi ei saa valita henkilöä, joka on alle 25-vuotias tai joka on täyttänyt 65 vuotta. Lautamiehenä ei saa olla henkilö, jolla on virka yleisessä

tuomioistuimessa tai Rikosseuraamuslaitoksessa taikka joka virassaan suorittaa ulosottotehtäviä, rikosten esitutkintaa taikka tulli- tai poliisivalvontaa, eikä

myöskään syyttäjä, asianajaja taikka muu ammatikseen asianajoa harjoittava

henkilö.

Lautamieslain 4 §:n 3 momentin mukaan kunnasta valittavien lautamiesten tulee mahdollisimman tasapuolisesti edustaa kunnan väestön ikä-, elinkeino-,

sukupuoli- ja kielijakaumaa. Lautamiesjärjestelmän uskottavuutta ja

kansalaisten luottamusta järjestelmään saattaisi lisätä, mikäli lautamiesten

joukossa olisi myös eri etnisiä ryhmiä edustavia henkilöitä.

Lautamiehille ei ole asetettu erityisiä kielitaitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia, toisin kuin tuomareille. Valtuustojen tehtävänä on huolehtia siitä, että

lautamiehiksi valittavilla henkilöillä on tehtävän suorittamiseksi vaadittava

riittävä kielitaito ja käräjäoikeuden tehtävänä on huolehtia lautamiesten

istuntokokoonpanosta. Käytännössä kielitaitovaatimukset korostuvat sellaisissa käräjäoikeuksissa, jotka ovat kaksikielisiä.

Tuomioistuinviraston näkemyksen mukaan valittavien lautamiesten kielitaitoon

tulee kiinnittää aiempaa enemmän huomiota.

Lautamieslain 1 §:n 2 momentin mukaan lautamiehen vaaliin sovelletaan

kuntalain säännöksiä. Kuntalain (410/2015) 79 §:n mukaan luottamushenkilö pysyy toimessaan sen ajan, joksi hänet on valittu ja senkin jälkeen siihen saakka, kunnes toimeen on valittu toinen. Tämän vuoksi Tuomioistuinvirasto kiinnittää huomiota siihen, että käräjäoikeuksien ja kunnanhallitusten tulisi pyrkiä sopimaan ajankohta, josta lukien uudet lautamiehet aloittavat toimintansa ja nykyisten toimikausi päättyy. Tämä on tärkeätä käräjäoikeuksien

istuntokoonpanojen määräämiseksi ja myös sen vuoksi, että uusien lautamiesten yhteystietojen toimittaminen käräjäoikeudelle ja muut käytännön järjestelyt

saattavat ainakin suurimmissa käräjäoikeuksissa vaatia jonkin verran aikaa.

Mikäli käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluu useampia kuntia, tulisi kaikkien

tuomiopiiriin kuuluvien kuntien pyrkiä valitsemaan lautamiehensä likimain

samanaikaisesti.

Sidonnaisuuksien ilmoittaminen

Lautamieslain 5 §:n mukaan lautamiehen on ennen tehtävään ryhtymistä sekä

tehtävän kestäessä annettava käräjäoikeudelle tuomioistuinlain (2016/673) 11

luvun 12 §:ssä tarkoitettu sidonnaisuusilmoitus. Tuomioistuimen tulee tehdä

asianmukaiset merkinnät kustakin lautamiehestä sidonnaisuus- ja

sivutoimirekisteriin.

Tuomioistuinvirasto on kirjeellään 6.3.2025 varannut käräjäoikeuksille tilaisuuden antaa lausuntonsa otsikkoasiassa. Käräjäoikeudet ovat varanneet tuomiopiirinsä kunnille tilaisuuden antaa oman lausuntonsa asiassa. Käräjäoikeudet ovat antaneet asiassa lausuntonsa

Tuomioistuinvirasto vahvistaa kunnista valittavien käräjäoikeuden lautamiesten lukumääriksi

Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus (+-0)

Alajärvi 2, Alavus 3, Evijärvi 1, Ilmajoki 3, Isojoki 1, Isokyrö 1, Karijoki 1, Kauhajoki 3, Kauhava 4, Kuortane 1, Kurikka 5, Lappajärvi 1, Lapua 3, Seinäjoki 15 (13), Soini 1, Teuva 1 (2), Vimpeli 1, Ähtäri 1 (2) Yhteensä 48 (48)

Esittelijä Kunnanjohtaja Sami Alasara

Päätösehdotus Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se valitsee toimkaudekseen E-P:n käräjäoikeuteen lautamieheksi yhden (1) henkilön. Nykyisen lautamiehen toimikausi päättyy, kun uusi lautamies on valittu ja päätös tulee laivoimaiseksi. 

Päätös  

Lisätietoja antaa Kunnanjohtaja Sami Alasara, sami.alasara(at)lappajarvi.fi tai puh. 044-3699 611