Hyvinvointivaliokunta
Pöytäkirja 09.06.2026/Pykälä 38

Hyvvk 09.06.2026 § 38  

164/02.05.00/2026  

Valmistelija Sivistysjohtaja Tarja Puro

Eduskunta on hyväksynyt lait kolmansista maista tulevien opiskelijoiden lukuvuosimaksuista toisen asteen koulutuksessa. Lukiokoulutuksen osalta kolmansien maiden valtioiden kansalaisilta perittävistä lukuvuosimaksuista säädetään lukiolain pykälissä 34 a ja 35 sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain pykälissä 24 ja 31.

Kolmannen maan kansalaisella tarkoitetaan muun maan kuin Euroopan unionin jäsenvaltion, Islannin, Liechtensteinin, Norjan tai Sveitsin kansalaista.

Lainsäädäntö tulee voimaan 1.8.2026 ja se koskee 1.8.2026 tai sen jälkeen opintonsa aloittavia. Lakimuutoksella ei ole vaikutusta opintonsa jo aloittaneisiin opiskelijoihin.

Maksua ei kuitenkaan peritä opiskelijalta, jolla on tilapäinen korkeintaan vuoden mittainen oleskelulupa vaihto-opiskeluohjelmaan osallistumisen perusteella.

Jos henkilön oleskeluluvan peruste vaihtuu opiskelusta esimerkiksi työntekoon, vapautuu hän perusteen muuttumisen jälkeen myös lukuvuosimaksuista.

Oppivelvollisuuslain 2 § 1 momenttia on muutettu (voimaantulo 1.8.2026) niin, että oppivelvollisuuden soveltamisalan ulkopuolelle on rajattu kolmansien maiden kansalaiset, jotka oleskelevat Suomessa opiskelutarkoituksessa. Kolmannen maan kansalainen, joka oleskelee Suomessa opiskelutarkoituksessa, ei ole näin ollen oppivelvollinen saatuaan Suomesta kotikunnan. Henkilön katsotaan oleskelevan Suomessa opiskelutarkoituksessa, mikäli hän oleskelee Suomessa opiskelua varten myönnetyllä oleskeluluvalla. Lukuvuosimaksuvelvollisuus koskee siten näitä henkilöitä.

Oppivelvolliselle nuorelle opiskelu Suomessa on ilmaista. Alle 18-vuotias perheensä tai huoltajansa mukana Suomeen tullut lapsi on Suomessa oppivelvollinen saatuaan Suomesta kotikunnan eikä siten ole lukuvuosimaksuvelvollinen. Perheenkokoajan oleskeluluvan myöntöperusteella ei ole merkitystä.

Lukiolain 34 a §:n mukaan lukuvuosimaksun suuruus on vähintään lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta. Lukuvuosimaksu määräytyy ensimmäisenä opiskeluvuotena voimassa olleen yksikköhinnan perusteella koko opintojen ajalle.

Lukuvuosimaksun periminen ei ole koulutuksen järjestäjälle vapaaehtoista. Lukiolain 34 a §:n mukaan koulutuksen järjestäjän on perittävä lukuvuosimaksu niiltä henkilöiltä, jotka lain nojalla ovat velvollisia suorittamaan lukuvuosimaksun. Lukuvuosimaksullisuuden piirissä olevia opiskelijoita ei huomioida valtionosuusrahoituksessa. Näin ollen lukuvuosimaksun on perusteltua määräytyä koulutuksen järjestäjän oman yksikköhinnan mukaan, jotta lukuvuosimaksut vastaavat koulutuksen järjestämisestä muodostuvia kustannuksia.

Lukuvuosimaksullisen opiskelijan lukuvuosi alkaa opintojen aloituspäivästä. Lukuvuosimaksu laskutetaan vuodeksi kerrallaan opiskeluiden aloittamispäivästä eteenpäin. Seuraavan lukuvuoden maksu laskutetaan ennen seuraavan lukuvuoden alkamista. Lukuvuosimaksu määräytyy ensimmäisenä opiskeluvuotena opintojen aloittamispäivänä voimassa olleen yksikköhinnan perusteella koko opintojen ajalle.

Lukuvuosimaksu sisältää oikeuden opetukseen ja ohjaukseen, maksuttomaan ateriaan niinä työpäivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa koulutuksen järjestäjän osoittamassa koulutuspaikassa sekä oppimateriaalit ja ylioppilastutkinnon viisi ensimmäiseksi suoritettavaa koetta. Opiskelija on oikeutettu opiskeluhuollon palveluihin, oppimisen tukeen ja erityisopetukseen.

Lukiolain 4 §:n mukaan koulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi.

Mikäli opiskelija keskeyttää opintonsa syyslukukauden aikana, palautetaan hänelle puolet lukuvuosimaksusta. Jos opiskelija ei voisi aloittaa opintojaan siksi, että hän on saanut kielteisen oleskelulupapäätöksen, niin lukuvuosimaksu palautetaan kokonaan.

Esittelijä Sivistysjohtaja Tarja Puro

Päätösehdotus 

Päätös 

Lisätietoja antaa Sivistysjohtaja Tarja Puro, puh. 044 3699 221 tai s-posti tarja.puro(at)lappajarvi.fi